Aurinkoinen päivä on aluillaan Punavuoren Pursimiehenkadulla. The Fried Musicilla on vielä hiljaista, kun saavumme paikalle Genelecin Pasi Pönkän ja msonicin Solja Niemisen kanssa. Päivän agendalla on The Fried Musicin tuottajien Joonas Angerian ja Matti Mikkolan Genelec SAM™ -studiomonitorien kalibrointi.
The Fried Musicin perustajajäsen ja miksaaja Arttu Peljo pyyhältää paikalle ja toivottaa meidät tervetulleeksi hyväntuulisena. Hän ohjaa meidät tuottaja Joonas Angerian studioon, jossa koko seinän peittävä kirjahylly luo kotoisaa tunnelmaa. Paraatipaikalla ovat Genelecin 8341 SAM™ -studiomonitorit.
Joonas Angeria tunnetaan muun muassa Vesalan Muitaki ihmisii, Monta nimee ja Älä droppaa mun tunnelmaa -hittikappaleista. Hän työskentelee suomalaisen musiikin suurimpien tähtien kanssa, viime aikoina Angeria on tuottanut musiikkia muun muassa Kaija Koolle, Jannika B:lle ja Sunrise Avenuelle.
Angeria on vielä matkalla studiolle, kun Pasi Pönkkä alkaa valmistautua kalibrointiin. Samalla keskustelemme siitä, mitä kalibrointi oikeastaan on ja miksi se on tärkeää tehdä.
“Kun kaiuttimet valmistetaan meillä tehtaalla, ne mitataan kaiuttomassa tilassa. Kun kaiuttimet tuodaan studioon, on tila aivan toisenlainen. Huoneessa usein seinät korostavat bassoa ja pöydät tekevät heijastuksia, mikä vaikuttaa äänenkuvaan. Kalibroimalla korjaamme taajuusvastetta vastaamaan sitä ideaalisempaa lähtötilannetta. Näin ääni pysyy mahdollisimman totuudenmukaisena ja kaiuttimista saa irti niiden parhaan potentiaalin”, Pönkkä selventää.
Kalibroinnissa hyödynnetään GLM™-kalibrointiohjelmistoa, kalibroitua mittamikkiä sekä GLM-verkkoadapteria. GLM-verkkoadapteri on Pönkän mukaan ikään kuin äänikortin ja verkkokortin yhdistelmä, joka yhdistää mittamikrofonin ja kaiuttimen tietokoneeseen. Pönkkä liittää adapterin USB-liittimellä tietokoneeseen ja Ethernet-kaapelin kaiuttimiin.
Siinä samassa Joonas Angeria astuukin jo studioon. Kuulumisten vaihdon yhteydessä Angeria ja Pönkkä keskustelevat siitä, mitä Angeria toivoo kalibroinnilta.
“Alapää häiritsee mua tällä hetkellä enemmän kuin yläpää. Tiedän, että alapäässä on dippi, mutta en kuule sitä, mikä häiritsee”, Joonas Angeria kuvailee.
Joonas Angeria: ”Kalibroinnin jälkeen pystyn tekemään pidempää päivää ilman, että korvat väsyvät”
Pasi Pönkän viritellessä kalibrointivälineistöä, jutustelemme Angerian työtavoista sekä hänen soundi-ihanteistaan. Ne ovat hyvä ottaa huomioon kalibrointia tehdessä, jotta kaiuttimet saadaan kalibroitua tuottajan työtapoihin sopiviksi.
“Biisissä pitää olla paljon laulua, se on mulle kaiken a ja o. Tykkään erityisesti leveästä laulusoundista. Mulle on tärkeää, että musiikki ei ole yhtään etäistä. Musiikin pitää potkia, sen pitää olla lähellä ja siinä pitää olla sellainen tietty aggressiivisuus”, hän kuvailee.
Angeria kertoo The Ones -sarjan 8341 SAM™ -kolmitiekaiuttimien helpottaneen hänen työskentelyään. Etenkin kompakti koko ja liikuteltavuus saavat Angerialta kiitosta.
“En ole törmännyt hinta-laatusuhteeltaan yhtä hyviin kaiuttimiin. Mulle on tärkeää, että kaiuttimissa on lämmin fiilis, ne ei saa kuulostaa liian kolkoilta ja kylmiltä. Jotkut kaiuttimet voivat olla tosi ankarat, mutta Genelecien kanssa on kiva työskennellä. Kuulen ongelmakohdat helposti ja pystyn korjaamaan ne”, Angeria kertoo.
”Biisiä tehdessä saatan kuunnella saman kappaleen alusta loppuun useita satoja kertoja ja jäädä hinkkaamaan päiviksi neljän tahdin pätkää. Biisiä työstäessä korvat tottuvat kuunteluun ja kun kuuntelen kappaletta vaikkapa autossa, saatan alkaa kyseenalaistaa, että miksi tämä kuulostaa tältä. Siksi haluan, että kuuntelu on mahdollisimman todenmukainen, jotta voin luottaa kuulemaani”, hän lisää.
Joonas Angeria sanoo, että musiikintekijät ovat tottuneet studioissa todella hyvään kuunteluun, mutta musiikin kuluttajat kuuntelevat usein kappaleita esimerkiksi nappikuulokkeista tai läppärin kaiuttimista. Siksi hänen mukaansa on tärkeää vertailla biisejä eri ympäristöissä – ja myös eri kuulijoilla.
”Tyttöystäväni on paras kriitikkoni. Hänen kauttaan voin aistia, mitä muut kuuntelijat saattaisivat olla kappaleesta mieltä. On hauskaa, että hän poimii usein biiseistä asioita, jotka eivät ole itselle niin tärkeitä. Mulle tuottajana kikki saattaa olla 80 prosenttia biisistä, mutta tyttöystävälleni sillä ei ole juurikaan merkitystä.”
Kalibrointi on fyysistä työtä
Pasi Pönkkä on saanut kalibrointivälineet viriteltyä. Nyt päästään tositoimiin.
”Siirrettäisiinkö kuuntelua lähemmäksi seinää?” Pönkkä ehdottaa.
Ja niin alkaa jumppa. Kalibrointi ei suinkaan ole pelkkää koneella kököttämistä, vaan varsin fyysistä työtä. Pöytää siirrettyään Pönkkä istahtaa tuottajan penkille ja asettaa kalibroidun mittamikin korvien korkeudelle. On aika ensimmäisen sweeppauksen, eli kuuntelutilan analysoinnin.
Pönkkä laskee viidestä alaspäin, mikä tarkoittaa, että nyt pitää olla hipihiljaa. Kaiuttimista kuuluu veikeä piippaava ääni, minkä jälkeen Pönkkä ja Angeria syventyvät läppärin näytölle ilmestyvien, sydänkäyrää muistuttavien käppyröiden äärelle. Angeriaa häirinnyt pohjasoundin kuoppa on selvästi havaittavissa.
”Se johtuu siitä, että noin metrin päässä kaiuttimesta on jokin heijastava pinta”, Pasi Pönkkä toteaa.
Kaiuttimia päädytään nostamaan hieman ylemmäs. Pönkän mukaan on erityisen tärkeää sijoitella kaiuttimet oikein niin kutsuttuun ”sweet spotiin”, eli optimaaliseen kuuntelukohtaan, nähden.
“Pelkästään kalibroimalla ei saada kaikkea hyötyä, ellei kaiuttimia asetella huoneeseen ajatuksella. Ensin on pakko jumpata, jotta teemme kaiuttimille mahdollisimman hyvät olosuhteet tehdä oma työnsä.”
Vihdoin käppyrät osuvat kohdilleen ja sekä Pönkkä että Angeria ovat tyytyväisiä. Sitten kuunnellaan musaa. Angeria klikkaa soimaan Ariana Granden God Is A Womanin. Alkuperäinen kuuntelu on tallennettuna GLM:ään, joten hän pääsee vertailemaan ennen ja jälkeen -tilannetta.
Angeria vaikuttaa tyytyväiseltä: “Aiemmin yläpää oli tosi kirkas, mikä väsytti korvia. Nyt pystyn tekemään pidempää päivää ilman, että korvat väsyvät. Yläkerta on miellyttävämpi ja myös alapää on nyt selkeämpi ja pystyn kuulemaan sen paremmin.”
Matti Mikkola: “Ihannesoundini on Esson baarin nurkasta löytyvä jukeboksi, josta soi Irwin”
Lounastauon jälkeen laskeudumme pari kerrosta alemmas Tehosekoitin- ja Saimaa-yhtyeistä tutun Matti Mikkolan studioon, jossa pauhaavat kesäiset lattarirytmit.
“Ajattelin tehdä tällaisen lattariremixin!” Mikkola huudahtaa työpöytänsä ääreltä.
Sinapinkeltaiset seinät ja vintage-henkiset sisustuselementit kielivät, että nyt ollaan tultu studioon, jossa ammennetaan inspiraatiota aiemmilta vuosikymmeniltä.
Säveltäjänä ja tuottajana työskentelevän muusikko Matti Mikkolan studiossa komeilevat Genelecin The Ones 8351A SAM™ -studiomonitorit. Kaiuttimet ovat olleet apuna muun muassa Pyhimys & Saimaan Olisinpa täällä – sekä Elli Haloon sooloprojektin, Ellipsin Yhden naisen hautajaiset -albumien teossa.
“Nyt kun olen työskennellyt Genelecien kanssa, musta on tuntunut siltä kuin haalistunut, läpinäkyvä muovikelmu olisi otettu soundin edestä pois. Näissä on tietynlainen erottelevuus ja kirpeys. Kaiuttimen pitää olla mielestäni julma totuuden puhuja. Haluan ikään kuin päästä kuuntelemani musiikin konepellin alle ja nähdä, mitä se on syönyt. Kun kuuntelen ihailemiani albumeita, haluan kuulla hypertarkasti, miten mikäkin ääni on tehty.”
Matti Mikkola sanoo, että se mitä hän vaatii kaiuttimelta, on hienoisessa ristiriidassa hänen orgaanisen musiikkinsa ja soundiestetiikkansa kanssa. Hän kertoo fiilistelevänsä äänimaailmoja, jotka ovat filtteröityjä ja särötettyjä.
“Ihannesoundini on Esson baarin nurkasta löytyvä jukeboksi, josta soi Irwin”, Mikkola tunnelmoi.
“Mielestäni soinnin karaktääri menee aina erottelevuuden ja puhtauden edelle. Jos vaikka kuuntelee musiikkia vanhasta kannettavasta gramofonista, niin siinä on viehätystä ja luonnetta. Koska nykyään tuollaisia rajoituksia ei enää tallennustekniikassa juuri ole, pitää niitä tehdä keinotekoisesti”, hän lisää.
Siinä missä Joonas Angeria puhui laulun korostamisen tärkeydestä, on Mikkolan ihanne toisesta ääripäästä: “En pidä omassa musiikissani siitä, että laulaja on valaistu liian kirkkaalla loisteputkella. Laulussa on aina paljon anatomiaa, eli kaikenlaisia maiskahduksia, napsahduksia ja kurlutuksia. Pyrin leikkaamaan ne pois. Tykkään, että laulu on enemmänkin tarunhohtoinen ja samea.”
Matti Mikkolan orgaaninen ja pehmeä soundi-ihanne päätetään ottaa huomioon kalibroinnissa maltillisella tavalla. Sitten onkin jo aika startata kalibrointi. Pasi Pönkkä pistää heti merkille, että kaiuttimien sijaintia pitää muuttaa hieman leveämmäksi. Sen vahvistaa myös sweeppaus: GLM:ssä näkyvä käppyrä ei tyydytä Pönkkää.
”Eiköhän mitata!” msonicin Solja ehdottaa ja kaivaa käsilaukustaan Genelec Acoustitape -mittanauhan. Pönkkä ja Nieminen mittaavat yhdessä tuumin kaiuttimien etäisyyden toisistaan sekä sweet spotiin nähden. Mittauksen perusteella studiomonitoreita nostetaan ylemmäs ja siirretään kymmenisen senttiä ulommas, jonka jälkeen sweepataan uudelleen. Vielä hieman käsisäätöä GLM:ssä, kunnes sekä Pönkkä että Mikkola ovat tyytyväisiä ruudulla näkyvään käyrään.
Tällä kertaa testikappaleena kaiuttimista pärähtää soimaan John Mayerin letkeä kitarabiisi Queen of California. Mikkola hymyilee ja nyökyttelee musiikin tahtiin silmin nähden tyytyväisenä.
Ja näin onnistunut kalibrointipäivä on purkissa! Jäämme innolla odottamaan, millaisia hittejä Angeria ja Mikkola taikovat seuraavaksi parannellun kuuntelun avulla.
msonic on valtuutettu ja Smart Active Monitor (SAM™) -sertifioitu Genelec-jälleenmyyjä Suomessa
”Me msonicilla haluamme tarjota asiakkaillemme aina parasta. Sen vuoksi pidämme huolen, että asiakkaillamme on vastaavasti myös aina paras msonicin ja laitevalmistajan asiantuntemus käytettävissään”, msonicin Solja Nieminen sanoo.
Lisätietoja:
- Ossi Männikkö, ossi@msonic.fi
- Genelec The Ones
- Genelec Smart Active Monitor (SAM™)