Keski-Suomen museo Jyväskylässä on 1960 valmistunut Alvar Aallon suunnittelema kulttuurihistoriallinen rakennus. Museo peruskorjattiin 2017 – 2019. Helmikuussa 2020 sen uudistettu perusnäyttely Keskisuomalaisuutta etsimässä avautui kävijöille.
Remontin yhteydessä museon audiovisuaalinen tekniikka – äänentoisto, näytöt, AV-aineiston muoto, kerrontatapa, ohjaus ja ylläpito – päivitettiin nykypäivään: kymmeniä erikokoisia näyttöä, asennuskaiuttimia, AV-kokonaisuuden hallintajärjestelmä, satoja metrejä kaapelia, kaapelikouruja, kytkimiä.. Lyreco Finland tuki projektin suunnittelua ja laitteistovalintaa ja hankki msonic oy:n kautta kohteeseen Sonancen asennuskaiuttimia.
Saimme tilaisuuden kurkistaa perusnäyttelyn multimediatoteutusten taakse oppainamme Keski-Suomen museon museoassistentti Johanna Puhakka ja projektin IT- ja AV-suunnitelmista ja hankinnoista vastannut tietotekniikka-asiantuntija Ari Pöytäkangas Jyväskylän kaupungin tietohallinnosta.
”Teimme näyttelytekniikan osalta nyt todella ison digiloikan verrattuna museon entiseen esillepanoon. Asiakkaat odottavat saavansa museossa syviä audiovisuaalisia kokemuksia.”, toteaa Johanna Puhakka.
Keski-Suomen museon näyttelytekniikka ja sisältö aktivoi kävijöitä. Ari Pöytäkangas testaa OiOi Collective Oy:n tekemää nykyajan ”kalliomaalausseinää”.
Museon AV- ja esitystekniikan suunnitteluprosessi
”Kokonaisuuden suunnittelu oli kieltämättä haastava urakka”, Ari Pöytäkangas myöntää – ”Mutta lopputulokseen olemme todella tyytyväisiä!”
Av-tekniikan suunnittelu aloitettiin museon peruskorjauksen käynnistyttyä 2017. Kierroksen kuluessa näemme taiten mietittyjä teknisiä ratkaisuita.
Ari Pöytäkankaan mukaan tämänkaltaisissa museotilojen uudistuksessa, kun tila menee uusiksi lattiasta kattoon, näyttelysuunnitelma kannattaisi olla valmiina ennen sähkösuunnitelmaa. Tällöin esimerkiksi kytkentäpisteiden paikkoja lattiassa osataan ennakoida ja täsmätä esittelykorokkeiden kanssa.
Ari Pöytäkangas toteaa, että Keski-Suomen museon audiovisuaalisen tekniikan suunnittelussa toteutuksessa kuljetettiin käsi kädessä näyttelyn sisältöä ja teknistä toteutustapaa.
”Museoammattilaisilla oli sisällöllinen visio siitä, mitä tekstiä, ääntä, kuvaa, tekemistä ja toimintaa eri pisteissä halutaan esittää. Hyvä AV-tekniikka mahdollisti sen sisällöllisen vision kukkaan puhkeamisen, joka museon ammattilaisilla tästä Keskisuomalaisuutta etsimässä -näyttelystä oli.”
Jyväskylän kaupungin pienoismalli on interaktiivinen: kävijä voi paikallistaa eri kohteita nappuloiden ja ohjattavien valojen avulla. Mallin tekniikan toimitti ja asensi Fantomatico.
Johanna Puhakka täydentää, että sillä välin, kun remonttia tehtiin, Keski-Suomen museon perusnäyttelytyöryhmä työsti näyttelyn sisältöjä yhdessä näyttelyarkkitehtuurista vastanneen tamperelaisen N.e.o. Ark Oy:n kanssa. Perusnäyttelyn elinkaari on yleensä 10 – 15 vuotta.
”Yksi kriteeri laitteiden valinnassa oli kestävyys – odotamme, että nyt hankitut laitteet kestävät käytössä tämän perusnäyttelyn eliniän loppuun.”
”Oli myös tärkeää, että museon henkilökunta voi hallita ja päivittää näyttelymateriaalia verkkoyhteyden kautta ja että kaikki ääni- ja kuvamateriaali on pilvessä. Aineisto pyörii, vaikka verkkoyhteyttä ei olisi tai se hetkellisesti katkeaisi. Tämä säästää aikaa ja helpottaa arkipäivän työtä”, kertoo museoassistentti Johanna Puhakka.
Vaatimuksia äänikokemuksille julkisissa tiloissa
Keski-Suomen museon uudessa perusnäyttelyssä on myös eräs selkeä muutos aikaisempaan – audion eli erilaisten äänien lisääntynyt käyttö ja merkitys historiallisten tapahtumien esitystavassa.
Ja toden totta. Äänisuunnittelija Tommi Koskinen kuljettaa kävijää 10 000 vuotta Keski-Suomen historiassa. Aloitamme kivikauden pehmeistä luonnon äänistä, pikkuhiljaa äänimaailmaan ilmaantuu maaseutua, ihmisten ääniä, saunan sihahduksia, kaupunkiympäristön hälinää, hälytyssireeneitä, räppiä..
Erilaisilla asennuskaiutinratkaisuilla on tuotettu tilaan yleisääntä, pistemäisiä äänisuihkuja, voimallisempaa stereota.. Äänimaisemat tukevat visuaalista kerrontaa jokaisella aikakaudella.
”Tässäkin näyttelyssä tavoitteena oli, että tila pitää saada ns.
hengittämään. Näyttelyssä kuljetaan kivikaudesta tähän päivään, ja äänien tehtävä on omalta osaltaan kuljettaa tätä tarinaa. Se elää, muuttuu, luo tiloja ja tilanteita, mutta ei käy päälle.”, kertoo Tommi Koskinen.
Hyvä esimerkki yhteenpelaavasta kuvasta ja äänestä löytyy kohteesta, jossa esitellään vuonna 1850 suomen kielen uudistaja Wolmar Schildtin ajamaa Keski-Suomen läänihanketta. Siinä nykypäivän jyväskyläläisräppärit tuovat esiin Wolmar Schildtin elämäntyötä ja hänen kehittämiään uudissanoja räpin muodossa.
”Wolmar-räppi tulee iDiD:n mediatoistimesta eli ääni ja kuvat ovat samassa tiedostossa. Haasteena oli saada video pyörimään sulavasti ja käynnistymään luotettavasti liiketunnistimen ohjaamana. Vaihdoimme kertaalleen mediatoistimen tehokkaampaan ja iDiD viilasi toistimen ohjelmointia. Ääni tulee pelkästään kuvassa näkyvistä Genelecin kaiuttimista.”, paljastaa Ari Pöytäkangas.
Kaiuttimien valinnassa tulee pohtia äänimateriaalin sisältöä
Hyvät asennuskaiuttimet tukevat sekä yleisääntä että tarvittaessa niillä saa rajattua äänen hyvinkin pieneen tilaan.
Äänimateriaalin sisällöstä riippuen kaiuttimilla on vähän eri
funktioita, jotka vaikuttavat kaiutinvalintaan, kertoo äänisuunnittelija Tommi Koskinen.
”Tämän vuoksi museo luo erilaisen lähtökohdan äänijärjestelmälle, kuin esim. puhtaasti taustamusiikille suunniteltu äänentoisto. Peruslaatuvaatimukset ja riittävä taajuusvaste pitää kuitenkin täyttyä, että tilaan saadaan toistettua kuta kuinkin sitä ‘huttua’, mitä äänistudiossa on tullut keitettyä.”, kuvailee Tommi kaiuttimien valintaan liittyviä kriteereitä.
Näyttelytekniikassa asennuskaiuttimien roolina on tuottaa äänentoistollisesti kokonaisvaltainen elämys – mutta, kaiuttimien pitää maastoutua arkkitehtuuriin ja sisustuksen värimaailmaan niin hyvin kuin mahdollista.
”Museovieraalle annetaan 100 %:inen mahdollisuus uppoutua vain ja ainoastaan näyttelyn sisältöön, silmillä, korvilla ja tunteilla aistittaviin kokemuksiin. Huomion ei tarvitse kiinnittyä mihinkään muuhun. Sama koskee toki muutakin näyttelytekniikkaa, näyttöjä, valaisimia, kytkimiä..”, kertovat Ari Pöytäkangas ja museoassistentti Johanna Puhakka.
Asennuskaiuttimien ulkonäöllä ja maastoutumisella arkkitehtuuriin on merkitystä
Arvorakennuksen av-tekniikan uudistuksessa laitteiden ja kaapeleiden pitää sulautua täydellisesti arkkitehdin suunnittelemaan tilaan. ”Esimerkiksi kaikki kaapelit, kaapelikourut ja johtojen värit sulautettiin kattoritilöiden väreihin. Myös Sonancen kaiuttimet oli mahdollista maalata tismalleen oikean sävyisiksi.”, Ari Pöytäkangas kertoo.
Äänisuunnittelija Tommi Koskinen on samaa mieltä:
”Sonancen laadusta olin kuullut hyvää, ja Sonancen Professional Series-tuotteet vaikuttivat yhteensopivalta muun äänijärjestelmän kanssa. Koska tässä projektissa oltiin tekemisissä Alvar Aallon suunnitteleman
museon kanssa, jossa näyttelyarkkitehtuurikin toteutettiin viimeisen päälle, kaiuttimen ulkonäkö vaikutti tavallista enemmän valintaan.Ripustettavat ja seinäasennuskaiuttimet ostettiin valkoisena ja maalattiin yhteensopivaksi näyttelyn värimaailmaan.
Keski-Suomen museossa onkin tehty kekseliäitä audiovisuaalisia ratkaisuita, joilla kokonaisuus on saatu nykyiseen, asiakkaiden kehumaan malliin.
”Meidän pitää kiittää lopputuloksesta myös kymmeniä, ellei satoja eri ihmisiä museosta, kaupungilta ja yhteistyökumppaneista, jotka ovat tehneet isoja ja pieni soveltavia keksintöjä ja kikkoja AV-ratkaisuihinkin liittyen”, painottavat Ari ja Johanna.
Info:
- Keski-Suomen museon AV-tekniikan suunnitelun tuesta ja laitteistojen toimittamisen kokonaisuudesta vastasi Lyreco Finland Oy / Jarno Toivio.
- Msonic oy toimitti kohteeseen Sonancen asennuskaiuttimia.
- AV-urakoinnin suoritti Tecline oy. Jani Kaukometsä koordinoi kaikki AV-asennukset näyttelyrakentajien kanssa ja teki av-asennuksia.
- Näyttelyn äänisuunnittelun teki Tommi Koskinen. Valosuunnittelu on Jaakko Kiukkasen käsialaa.
- Näyttelyn digitaalisen sisällön hallintajärjestelmästä vastaa iDiD Oy.
- Keskisuomalaisuutta etsimässä -näyttelyn näyttelyarkkitehtuurista vastasi N.e.o. Ark Oy vastuuarkkitehtinä Taina Väisänen.
Lisätiedot Sonancen asennuskaiutinratkaisuista: Antti Tuoriniemi, antti@msonic.fi