Aalto-yliopiston elokuvataiteen opiskelijat oppivat Aalto Studios -mediakeskuksessa alan parhaimmistoon lukeutuvilla tuotantotyökaluilla.
Tapasimme elokuvaäänityksen ja äänisuunnitelun lehtorin Patrick Boullengerin, elokuvan jälkituotannon harjoitusmestarin Jussi Lohijoen sekä äänipuolen studioteknikon Juha Tanhuanpään, jotka kertoivat meille, miten Pohjoismaiden suurin Avid Pro Tools | S6 -asennus, Avid | NEXIS ja muut työkalut palvelevat oppilaitosta ja sen oppilaita.
Patrick Boullengerin mukaan Aalto-yliopisto haluaa tarjota opiskelijoilleen parhaat mahdolliset työkalut. Kun koulussa oppii, mitkä ovat oikeasti hyvät työkalut, on opiskelijoiden helpompi lähteä työelämään ja tarvittaessa skaalata omaa osaamistaan käytössä olevien työkalujen mukaan.
Avid on laajasti edustettuna Aalto Studiosin tiloissa. Äänipuolen opiskelijat hyödyntävät opinnoissaan muun muassa Pohjoismaiden suurinta Avid Pro Tools | S6 -ohjainta, Avid MTRX -audio interfacea sekä HDX-järjestelmiä. Kuvapuolella Avid Media Composer, Avid | NEXIS ja ISIS sekä Avid Interplay -järjestelmät luovat toimivan yhdistelmän elokuvan jälkituotannon opiskelijoille.
Aiemmin Helsingin Arabianrannassa sijainnut kampus muutettiin vuoden 2016 joulukuussa uusiin tiloihin Espoon Otaniemeen. Tiloja on remontoitu perusteellisesti – kaikki on rakennettu sähköistä alkaen uudelleen. Remontin yhteydessä uusittiin myös koko laitekanta.
“Uudet tilat on suunniteltu uuden laitekannan mukaan. Käytännössä parantelimme, uudistimme ja laajensimme olemassa olevaa tuotantoverkkoa”, Jussi Lohijoki kertoo.
Tulevat äänisuunnittelijat opiskelevat Pohjoismaiden suurimmalla Avid Pro Tools | S6:lla
Aalto Studiosin tiloihin asennettiin remontin yhteydessä Pohjoismaiden suurin Avid Pro Tools | S6 -ohjain. Boullengerin mukaan ohjauspinnasta löytyvät kaikki saatavilla olevat modulit, kuten banner-, fader- ja joystick-modulit sekä post-moduli.
“Ohjaimen äärellä pystyy työskentelemään helposti kolmekin opiskelijaa kerralla”, Juha Tanhuanpää sanoo.
Äänisuunnittelun opiskelijat ovat päässeet kokeilemaan ohjainta jo kevään aikana, mutta opetussuunnitelman mukaisesti ohjaimen toimintaan pureudutaan paremmin tulevana syksynä.
Juha Tanhuanpää kertoo, että ennen Pro Tools | S6:ta heillä oli käytössään Avidin D-Command -ohjaimet. Hänen mukaansa joillekin opiskelijoille siirtyminen Pro Tools | S6:n käyttöön vaatii totuttelua enemmän kuin toisilla.
“D-Commandissa on 24-kanavaa, kun tässä on 48-kanavaa. Tietyt perusasiat kuitenkin säilyvät. Kyse on pitkälti makuasioista”, hän pohtii.
Pro Tools | S6:en lisäksi äänisuunnittelun opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää Pro Tools | Dock:eja. Avid | Pro Tools -ohjelmisto löytyy neljästä edit-huoneesta sekä kahdesta miksaamosta. Pääkuuntelu Aalto-yliopistolla tapahtuu Avid MTRX -audio interfacen kautta, ja sitä hyödynnetään myös interfacena Avid Pro Tools | HD I/O:n ohella.
“MTRX:ssä on se hyvä puoli, että laajennuskortteja pystyy lisäämään tarpeen mukaan”, Tanhuanpää kiittelee.
Remontin yhteydessä Aalto Studios sai käyttöönsä myös Dante-verkon. Tanhuanpään mukaan se tuo joustavuutta äänipuolen opiskelijoille.
“Opiskelijat voivat äänittää esimerkiksi alakerran foley-studiosta yläkerran edit-huoneisiin tai tarkkaamoon. Se helpottaa työskentelyä”, hän sanoo.
Dolby Atmos vie alan kehitystä eteenpäin
Aalto Studios on yksi harvoista paikoista Suomessa, jossa on käytössä 15.1 Dolby Atmos -kuuntelu. Tanhuanpää ja Boullenger kehuvat järjestelmää ainutlaatuiseksi.
“Meillä on tässä 15.1 -kuuntelu, kun normaali kotiteatteri on 5.1. Tämäkään ei ole vielä paljon. Periaatteessa saisimme tähän 63.1 -kuuntelun. Tärkeintä on kuitenkin, että pääsemme kiinni tulevaisuuden formaatteihin”, hän sanoo ja lisää, että Dolby Atmos antaa myös enemmän mahdollisuuksia kaiuttimien joustavaan sijoitteluun.
Myös Patrick Boullengerin mukaan Dolby Atmos:ta tullaan hyödyntämään tulevaisuudessa yhä enemmän.
“Dolby Atmos vie alan kehitystä eteenpäin. Jos haluaa suunnitella Dolby Atmosilla, tulee olla Aalto-yliopiston kaltaisessa koulussa, jossa äänipuolta tutkitaan ja opetetaan tulevaisuuden laitteita hyödyntäen.”
“Avid | NEXIS on luotettavin vaihtoehto”
Avid | NEXIS -tallenninjärjestelmä on tuore lisäys talon laitekantaan, ja Tanhuanpää ja Lohijoki kertovat olevansa tyytyväisiä järjestelmään sen tehokkuuden ja luotettavuuden vuoksi. Aalto Studiosin tiloista löytyi jo ennestään Avid | ISIS -järjestelmä.
“Järjestelmät ovat käyttöliittymiltään hyvin samanlaisia. Molemmat ovat äärettömän helppokäyttöisiä ja luotettavia. Meillä ei ole ollut yhtään laitteesta johtuvaa käyttökatkoa tai levyrikkoa. NEXIS:in etu ovat modulit, joita on helppo vaihtaa lennossa. Tulevaisuudessa laajennamme NEXIS:tä entisestään sekä ääni- että kuvapuolen tarpeisiin.”
Aalto-yliopiston elokuvaleikkauksen opiskelijat työskentelevät pääasiassa Avid Media Composer -ohjelmistolla, sillä Lohijoen mukaan se on käytetyin Suomessa ja maailmalla.
“Lisäksi se on erittäin toimiva ohjelmisto, joka on hyvin ajan tasalla. Media Composer myös integroituu parhaiten meidän tuotantoverkkoon. Se on opiskelijoille luotettavin vaihtoehto, koska materiaalit pysyvät hyvin tallessa. Varmuuskopioimme kaiken myös Interplay:hyn.”
Yhtenäinen työnkulku antaa enemmän aikaa oppimiselle
Ääni ja kuva kulkevat elokuvanteossa käsi kädessä, joten yhtenäiset workflow:t ovat erityisen tärkeitä. Aalto Studiosin uusissa tiloissa haluttiin panostaa siihen, että yhtenäinen työnkulku olisi aiempaa vaivattomampaa. Lohijoen ja Tanhuanpään mukaan Avid | NEXIS ja ISIS -tallennusjärjestelmät sekä Avid | Interplay ovat avainasemassa yhteisten työnkulkujen rakentamisessa.
“Ääni ja kuva ovat olleet samassa tuotantoverkossa jo entisissäkin tiloissa, mutta asiat tehtiin silloin huomattavasti hankalammin esimerkiksi manuaalisesti siirrettävillä kovalevyillä. Nyt meillä on mahdollisuus Interplay:ta hyväksikäyttäen pitää projektit saman tuotantoverkon sisällä ja työskennellä ISIS:in ja NEXIS:in avulla jaetuissa workspaceissa”, Lohijoki kertoo.
Uusi, yhtenäinen työnkulku on Aalto Studiosin tiloissa vielä suhteellisen tuore työtapa. Lohijoen mukaan sitä on testattu kevätlukukaudella yhden kurssin verran, josta saatiin positiivista palautetta opiskelijoilta. Syksyllä yhtenäisten työnkulkujen hiomista ja opettelua syvennetään.
Lohijoen ja Tanhuanpään mukaan yhtenäinen työnkulku helpottaa sekä ääni- että kuvapuolen opiskelijoiden työskentelyä huomattavasti.
“Esimerkiksi äänisuunnittelun aloittaminen helpottuu. Siinä vaiheessa, kun editissä saadaan raakaleikkaus valmiiksi, voi materiaalin ajaa sisään Interplay:hin ja sitä kautta Pro Toolsiin. Äänipuolen opiskelijat valitsevat materiaalin Pro Toolsista ja he voivat aloittaa äänisuunnittelun. Myös leikkaajan työ helpottuu, kun äänimaailmoja pääsee kuulemaan jo leikkausvaiheessa”, Lohijoki selventää.
Yhtenäinen workflow mahdollistaa Lohijoen mukaan myös sen, että opiskelijoiden välinen yhteistyö päästään aloittamaan aikaisemmin ja se kestää pidempään.
“Opiskelijaprojekteissa on tärkeää, että opiskelijat pääsevät ajan kanssa kokeilemaan, harjoittelemaan ja myös mokaamaan. Nyt heillä on enemmän aikaa siihen. Lisäksi leikkaaja ja äänisuunnittelija pystyvät tukemaan toistensa työtä ja tuomaan siihen uusia elementtejä.”
Myös Boullenger allekirjoittaa yhtenäisen työnkulun plussapuolet, mutta hänen mukaansa taiteellisessa mielessä on kuitenkin hyvä oppia myös erilaisia työtapoja ja valita työtapa projektin vaatimusten mukaan.
“Kaikista tärkeimmät työkalut ovat kuitenkin ajatus, korvat ja havainto”, hän summaa.