Pete Koskimäki on erityisesti tv-sarjoista ja mainoselokuvista tunnettu äänisuunnittelija ja säveltäjä sekä yksi Tampereen Sorsapuiston kupeessa sijaitsevan Soundsgood Audioworksin omistajista. Yritys tarjoaa huippuluokan äänituotantopalveluja kenttä-äänityksestä loppumiksaukseen, niin suomalaisille kuin kansainvälisillekin tuotannoille.

msonic haastatteli hiljattain Peteä äänisuunnittelijan työhön liittyen sekä muun muassa Avid-tuotteiden roolista hänen työnkuluissaan ja Soundsgood Audioworksin studioissa. Peten ajatuksista huokuu 25 vuoden ajalta kerätty kokemus äänisuunnittelijan työn keskeisistä huomioista ja onnistuneen reseptin aineksista.

Kertoisitko lyhyesti, millaiset Soundsgood Audioworksin kolme eri studiota ovat?

Meille valmistui Dolby Atmos -sertifioitu päämiksaamo vuonna 2020, jonka keskiöstä löytyy Avid S6 ja Pro Tools | MTRX II, ja työasemana on Pro Tools | HDX -järjestelmä. Päämiksaamon 7.4.2-kuuntelu hyödyntää Amphion-kaiuttimia ja on toteutettu Dolby Atmos -speksin mukaisesti akustiikasta lähtien. Vaikka valtaosa projekteistamme toteutetaan yhä 5.1-formaatissa, näen Atmoksen tulevaisuuden formaattina myös tv/suoratoistomaailmassa. Pidän siksi tärkeänä, että meiltä löytyy siihen edellytykset niin ammattitaidon kuin laitteistonkin osalta.

Osan projekteistamme miksaamme Atmos-ympäristössä, vaikka toimitusformaatti olisikin 5.1. Työskentely Atmos-formaatissa tuntuu immersiivisemmältä, ja koen, että miksauksista tulee leveämmän ja avoimemman kuuloisia. Tämä tuntuu välittyvän myös 5.1- ja jopa stereo fold downeihin, eli downmixeihin. Lisäksi on plussaa, että sessiot ovat sitten arkistoissa olemassa Atmoksena, jos sellaiselle myöhemmin tulisi tarvetta.

Vuoden 2025 alussa valmistuneen, yhdistetyn kakkosmiksaamo/äänitystilan 5.1-kuuntelu on rakennettu Genelec The Ones -studiomonitoreilla. Ytimestä löytyy Pro Tools | MTRX Studio sekä Avid S1– ja Avid Dock-ohjaimet. Tila toimii remontin jälkeen myös monipuolisena ADR- ja Foley-äänitystilana.

Meillä on myös Iso-boothinakin toimiva pieni edit, jossa Genelecin stereokuuntelu ja Avid MBOX Studio mahdollistavat esimerkiksi voice-overeiden tekemisen.

Hyödynsitte suomalaista ulkopuolista huippuosaamista teknisen ja akustisen suunnittelun osalta rakentaessanne Atmos-päämiksaamon kokonaan uudestaan. Avaisitko tätä projektia ja sen päämääriä?

Kyllä, rakensimme kokonaan uuden Atmos-miksaamon vuonna 2020. Sen akustiikan suunnittelussa Janne Riionheimo ja Perttu Laukkanen Akukonilta tekivät mahtavaa työtä, ja huoneesta tuli ihan mielettömän hyvän kuuloinen. Tämä siitä huolimatta, että Dolbyn suosittelemat jälkikaiunta-ajat Atmos-miksaamolle ovat tyypillistä musiikkitarkkaamoa hieman pidemmät, mikä asetti akustiikkarakenteiden suunnittelulle erityisiä haasteita tämän kokoisessa, suhteellisen pienessä tilassa.

Lisäksi päätimme heti alusta lähtien miettiä koko huoneen signaalitiet ja laitteiston niin, että miksaamo taipuisi mahdollisimman helposti kaikkeen, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Aikaisemmin on tullut huomattua, että studion asteittainen ja jatkuva päivitys johtaa yleensä pikkuhiljaa erilaisiin “purkkavirityksiin”, joten nyt tavoiteena oli välttää se mahdollisimman pitkälle.

Avidin MTRX ja Digital Audio Denmarkin DADman olivat aika ylivoimaisen tuntuinen vaihtoehto laajennettavuutensa ja monipuolisuutensa vuoksi. Myös käytännössä rajattomat routtausmahdollisuudet olivat iso valintakriteeri.

Onko studioiden audioliikenne toteutettu MTRX:n avulla puhtaasti Dante-verkossa?

Käytännössä kyllä. Huoneita on kätevä käyttää Danten avulla ristiin rastiin, hyödyntäen kutakin myös äänitystiloina. Analogiset linjat löytyy varalta, mutta ovat toistaiseksi olleet käyttämättä. Audioliikenne Atmos renderer-yksikölle oli myös kätevää järjestää Dantella MTRX:n avulla. Nykyään käytämme kuitenkin Pro Toolsin sisäistä Dolby Atmos -plugaria, joten renderer on jäänyt työttömäksi.

Viime vuonna päivitimme MTRX:n Pro Tools | MTRX II:een oikeastaan vain, koska halusin saada lisättyä myös Thunderbolt-option Pro Toolsin ulkopuolista ääniliikennettä varten. Kyseistä laajennuskorttiahan ei vanhempaan MTRX:ään saanut.

Mitä käytännön hyötyjä päivitetyn MTRX II:n ja DADmanin kombo on tuonut Atmos-miksaamossa työskentelyyn?

Olen ollut äärettömän tyytyväinen tähän järjestelmään ja DADmanin tarjoamiin mahdollisuuksiin! Kiva yksityiskohta meidän DADman-profiilissa on yhden napin takaa löytyvä “leffamiksaamo-simulaattori”. Yhdellä painalluksella neutraali 7.2.4 -kuuntelu muuttuu 5.1-kuunteluksi, jossa surround-kanavat on niputettu pareiksi ja kaiuttimien taajuusvasteet on sorvattu MTRX II:n SPQ-prosessorin avulla jäljittelemään tyypillistä leffasaliäänentoistoa.

Eihän se toki huonetta leffasaliksi muuta, mutta tähänastiset kokemukset miksausten toimivuudesta elokuvasaliympäristössä ovat olleet rohkaisevia. Tällä profiililla valmistellut miksaukset ovat myös elokuvamiksaamoon siirryttäessä olleet balansseiltaan ja dynamiikaltaan hyvin lähellä valmista.

Päivititte hiljattain myös kakkosmiksaamon. Päätittekö hoitaa reitittämisen ja tarkkailukaiuttimien hallinnan samalla ratkaisulla?

Melkein. Muutaman vuoden aikana kerätyt kokemukset päätarkkaamossa johtivat siihen, ettei interfacen ja kuuntelunohjauksen vaihtoehtoja tarvinnut edes miettiä: huoneeseen hankittiin Avidin Pro Tools | MTRX Studio. Kun monitorikontrollerina Atmos-tarkkaamossa on Digital Audio Denmarkin MOM-ohjain, tähän huoneeseen halusimme kokeilla Elgaton Stream Deckiä, jonka sai helposti ohjelmoitua toimimaan DADmanin kanssa.

Miksi päädyitte hyödyntämään Avidin DAW-ohjaimia työaseman ohjaukseen ja miksaamisen?

Äänisuunnittelu- ja tv-miksaustöissä oma workflow on vuosien varrella muovaantunut yhdistelmäksi custom-pikanäppäimiä, hiirellä napsuttelua ja automaatioiden ajelua muutamalla faderilla. Eli varsin kompaktilla ja virtaviivaisella setillä olen pärjännyt. S1 ja Dock täyttivät hyvin päämiksaamon alkuperäiset tarpeet.

Liiketoiminnan kasvaessa ja kakkosmiksaamo/äänitystilan rakentamisen myötä tarvitsimme myös toisen kontrollerin. Vaikka toinen S1-setuppi olisi varmasti ollut toimiva ratkaisu, päätin silti tutkia, voisiko Avid S4 tai S6 jotenkin vielä nopeuttaa miksausta, helpottaa elämää, tai parantaa työn jälkeä? Ja kun manuaalit ja kaikki Coffee & Consoles -videot oli kahlattu läpi, totesin että vastaus kaikkiin näihin kysymyksiin oli kyllä!

S1 ja Dock saivat siis siirtyä uuteen kakkostarkkaamoon, ja päämiksaamoon saapui uudenkiiltävä S6.

Miksi päädyitte valitsemaan nimenomaan Avid S6:n Atmos-miksaamon työkaluksi?

Päädyimme tähän setuppiin pitkän harkinnan jälkeen. S6 on ehkä totuttu näkemään kokonsa ja hintalappunsa puolesta isoihin miksaamoihin soveltuvana järjestelmänä, mutta oma visio oli hieman erilainen. Täysin modulaarisena järjestelmänä S6 antoi mahdollisuuden valita juuri ne moduulit, jotka omaan työnkulkuun sopivat.

Alusta asti oli selvää, että rakennamme custom framen, jossa yhdestä työpisteestä kaikki tarvittava on kurottamatta käden ulottuvilla. Omalla kohdallani se tarkoittaa master- ja automaatiomoduulin lisäksi 16 faderia sekä yhdet knob- ja joystick-moduulit – ei muuta!

Millaiset Avid S6:n ominaisuudet tukevat parhaiten omaa työnkulkuasi?

Tärkeimmät ominaisuudet, jotka mahdollistavat näin kompaktin kokoonpanon, ovat S6:sta löytyvät Track Layouts (Layout Mode) ja Attention Presets. Mun koko workflow perustuu näihin. En siirry miksauksessa raidalta toiselle “perinteisillä metodeilla”, vaan mulla koko navigointi perustuu valmiisiin 16-kanavan layoutteihin. Kun template on alusta asti rakennettu näiden layouttien varaan, on navigointi 500-raitaisessa tuotantokauden mittaisessa draamasarjan sessiossakin salamannopeaa.

Lisäksi Attention-presetit mahdollistavat sen, että minkä tahansa valitun raidan parametrit mäppäytyvät halutessa aina samoihin tuttuihin paikkoihin: eq menee knob-moduulille, panorointi joystick-moduulille, dynamiikka mastermoduulille ja niin edelleen. Oli raita mikä vain, säädettävät parametrit löytyvät tällöin automaattisesti halutuista paikoista, jotka tukevat kutakin työvaihetta parhaalla mahdollisella tavalla.

Miten Avid S6 on käytännössä muuttanut ja nopeuttanut työskentelyä?

Koko S6-investoinnin tärkein tavoite oli tehostaa ja nopeuttaa työskentelyä – erityisesti miksausvaihetta – ja on ollut todella mielenkiintoista kehittää työtapoja S6:n ympärille vaihtoehdoksi hiirivetoiselle miksaamiselle.

Myös leffan miksaaminen omassa pajassa ensin ja sitten siirtyminen esimerkiksi Megurun S6:lle loppusilausta varten aidossa leffasaliympäristössä on ollut mukavasti nopeaa ja saumatonta.

Miten oma tyylisi kuuluu työssäsi, vai ohjaavatko projektit aina soundin suuntaa?

Sinänsä en pyri mihinkään omaan soundiin, ennemminkin pyrin löytämään kullekin projektille siihen sopivan soundin. Mutta epäilemättä mullakin joku tietynlainen kädenjälki on, kuten varmaan useimmilla pidempään näitä hommia tehneillä.

Urani alkuvuosina, tai oikeastaan koko ensimmäisen vuosikymmenen, tein valtavasti mainoksia niin radioon kuin telkkariinkin. Sitä kautta mulle on muodostunut lähes pakkomielteinen suhtautuminen tietynlaiseen selkeyteen ja erottelevuuteen oleellisten elementtien – tyypillisesti dialogin – osalta.

Nyt kun ollaan viime vuosina tehty yhä enemmän draamaa ja myös pitkää elokuvaa, niin mun on täytynyt tehdä töitä sen eteen, että jopa hieman pakitan tämän “mainosdynamiikan” suhteen! Draamassa ja varsinkin valkokankaalla dialogi saa – ja täytyykin – hengittää vähän enemmän.

Miten äänisuunnittelu lähtee käyntiin uuden projektin kohdalla käytännössä?

Erityyliset projektit käynnistyvät vähän eri tavoilla. Mutta vaikkapa draamasarjoissa tulen mukaan lähes aina ennen kuvausten alkua, ja eka kosketus tarinaan on monesti käsikirjoitus.

Hyvin alkuvaiheessa myös käydään ohjaajan ja tuottajien kanssa keskusteluja siitä millaista sarjaa ollaan tekemässä ja millainen kerronnan tyyli on. Mitä aikaisemmin ja mitä paremmin ymmärrän asiakkaan vision ja odotukset, sitä helpompi hommaa on lähestyä oikeasta suunnasta, oikealla mentaliteetilla.

Monesti pyrinkin alkuvaiheessa keskustelemaan asiakkaan kanssa mahdollisimman vähän konkreettisista ja teknisistä asioista, ja keskittymään enemmän siihen, mistä esimerkiksi jossain kohtauksessa pohjimmiltaan on kyse. Mitä halutaan kertoa, ja ennen kaikkea miltä sen pitäisi tuntua.

Mun tie elokuva- ja tv-äänen pariin on kulkenut säveltämisen kautta, ja esimerkiksi kuvaan säveltäessähän tarinasta on tärkeää hahmottaa syyt ja seuraukset sekä motiivit ja tunteet, jotka toimintaa ohjaavat.

Mikä on toimivan vuorovaikutuksen salaisuus asiakkaiden kanssa?

Yksi mun suurimmista ammatillisista vahvuuksistani on kyky saada aikaan ilmapiiri, jossa asiakas saa tuotua näkemyksensä ja toiveensa esiin – tulla kuulluksi ja yleensä myös ymmärretyksi. Kun pohjimmaiset tavoitteet ovat selvillä, on mun työtä keksiä äänikerronnan keinot, joilla niihin päästään. Ja välillähän nuo keinot voivat olla jotain, mitä asiakas ei edes tiennyt haluavansa!

Mulla on ollut onni tehdä töitä monien asiakkaideni kanssa tosi pitkään. Kun yhteisiä projekteja on takana paljon, molemminpuolinen luottamus on olemassa alusta alkaen ja myös yhteinen sävel löytyy melkein kuin itsestään.

Mikä mielestäsi on hyvää äänisuunnittelua tai soundia?

Tietenkin siihen liittyy kaikki tekniset hyvän äänisuunnittelun määritelmät – lopputuloksen täytyy olla laadukkaan kuuloista ja selkeää niissä kuunteluympäristöissä ja formaateissa, joihin tuote on tarkoitettu.

Filosofisesti hyvän äänisuunnittelun määritteleminen on mun mielestä aika monimutkainen asia…ja varmasti vaihtelee paljon projektin luonteesta riippuen. Koska budjetti ja käytettävissä oleva työaika on käytännössä aina erittäin rajallista, sanoisin, että hyvä äänisuunnittelu on ennen kaikkea tarkoituksenmukaista. On löydettävä juuri ne oleelliset asiat, jotka on annetuissa rajoissa toteutettavissa, ja keskityttävä tekemään ne niin hyvin – ja yleensä nopeasti – kuin mahdollista!

Hyvän äänisuunnittelun täytyy myös istua kuvaan saumattomasti ja kuulostaa uskottavalta. Jos katsojan huomio kiinnittyy äänisuunnitteluun, jotain on luultavasti mennyt pieleen!

Lähestyn äänisuunnittelua vahvasti tunne edellä, ja palkitsevinta itselle ovat kaikki ne hienovaraiset asiat, joilla tarinaan tuodaan kerroksia ja ohjataan katsojan huomiota.

Tiivistäisitkö vielä lopuksi Peten vinkit menestykseen äänisuunnittelijana?

Aiemmin mainittujen työtapojen ja toimivan vuorovaikutuksen rakentamisen lisäksi järjestelmällisyys ja määrätietoisuus ovat olennaisia. Samoin oikeiden taisteluiden valitseminen ja oikeisiin asioihin keskittyminen. Nämä edistävät haluttua lopputulosta.

Teknisesti toki rutiinit, templatet, workflowt ja metodit ovat oltava lihasmuistissa, ettei niitä tarvitse opetella silloin, kun kello käy. Ja keskiössä tietenkin ovat luotettavat työkalut!

Kuvat: Pete Koskimäki