Nylon Beatin 30-vuotinen ura huipentui lokakuun alussa neljään loppuunmyytyyn Tytöt haluaa -konserttiin Helsingin jäähallissa. Jonna Geagean ja Erin Anttilan nuoruuden unelma suuresta hallikonsertista toteutui näyttävästi: lavalle rakennettiin mittava visuaalinen kokonaisuus, jossa valaistus, videosisällöt, lavarakenteet ja koreografia nivoutuivat upeasti yhteen.
Konserttien visuaalisesta suunnittelusta vastasi Suomen tunnetuimpiin valosuunnittelijoihin lukeutuva Pekka Olava, joka on hoitanut Nylon Beatin valot aina vuodesta 1997 alkaen. Hänen suunnittelemassaan toteutuksessa hyödynnettiin runsaasti Chauvet Professionalin, Portman Lightsin ja Claypakyn valaisimia sekä Luminexin ja LumenRadion ohjaustekniikkaa.
Vaikka Nylon Beatin historia ulottuu 1990-luvulle, konsertin visuaalista ilmettä ei lähdetty rakentamaan nostalgian ehdoilla, Olava kertoo.
– Jonna ja Erin eivät halunneet mitään vanhaa rekvisiittaan liittyen – ne suljettiin heti alkuunsa pois. Muutenhan tämä oli semmoinen yhdistelmä, jossa visuaalisuus tukee musiikkia. Design on tehty ihan vaan palvelemaan sitä tarvetta, mitä tuohon tarvittiin.
Illuusioita Helsingin jäähallissa
Neljä konserttia samassa paikassa mahdollisti poikkeuksellisen suuren lavarakenteen rakentamisen. Suunnittelussa hyödynnettiin läpinäkyviä led-screenejä, joiden muodostamat kaaret, portit ja taustat muuttuivat videosisällön mukaan.
– Tuohon halliin ei mahdu senttiäkään isompi asia. Me jäätiin nytkin suunnitellusta korkeudesta 42 senttiä, vaikka ripustuspisteiden haluttu korkeus oli varmistettu moneen kertaan. Ja sivullepäin ei myöskään voinut laajentaa yhtään, koska turvarajat olisivat tulleet vastaan.
Lavan muoto määrittyi jo varhain artistien toiveista. Konsertin alussa Jonna ja Erin halusivat saapua lavalle auton takakontista, viitaten vuoden 1999 Seksi vie ja taksi tuo -musiikkivideoon. Tämä vaikutti lavarakenteisiin ja niiden taakse sijoitettuihin kulkureitteihin. Mukaan suunniteltiin myös useita risereita ja tanssijoille soveltuvia pintoja.
Visuaalisen kokonaisuuden kannalta keskeisiä olivat screenit, joiden sisältöä voitiin käyttää joko yhtenäisenä kuvapintana tai näyttämön muotoja korostavina elementteinä. Esimerkiksi kaksi eri syvyydellä olevaa kantikkaan portin muotoista screeniä raamittivat lavaa.
– Jos ajettiin kaikkiin yhtenäinen kuva, niin se näytti siltä, että se on yksi, yhtenäinen pinta. Siitä ikään kuin katosi kaikki muodot. Sitten taas jos siihen haluttiin ajaa muotoa tuovaa, niin se lähti elämään ihan eri tavoin.
Konsertin ohjauksesta ja dramaturgiasta vastasi Elias Koskimies yhdessä artistien kanssa. Videosuunnittelun ja -sisällöt toteutti Saku Väänänen, ja screenejä pyörittävää Disguise-järjestelmää operoi Teemu Lehtonen. Valojen ohjelmoinnista ja operoinnista vastasi Pekka Martti, joka osallistui aktiivisesti myös suunnitteluratkaisujen kehittämiseen.
Valojen ja videoiden ohjelmointi tehtiin rinnakkain. Videosisältö voitiin tuoda valopöydän visualisointiin, jolloin molempia kokonaisuuksia pystyttiin kehittämään yhteisessä visuaalisessa ympäristössä. Lopulliset värien ja positioiden tarkistukset tehtiin Helsingin jäähallissa.
Taistelu screenien valotehoa vastaan
Valokaluston valintaan vaikutti erityisesti led-screenien valtava määrä. Niiden tuottama valon määrä asetti kovat vaatimukset valaisimien teholle, ja osa valaisimista oli sijoitettava niin lähelle screenejä, ettei perinteiset hehkulamput tulleet kysymykseenkään niiden tuottaman lämmön takia.
Chauvet STRIKE Array 2 -lediblindereita asennettiin yhteensä 48 kappaletta, joista 44 oli varsinaisessa käytössä ja neljä varalla. Suurin osa sijoitettiin näyttämön yläkaareen läpinäkyvän screenin taakse, osa PA-järjestelmän ympärille.
– Perinteisillä blindereilla se olisi ollut mahdottomuus, koska se telkkari niiden edessä olisi sulanut. Sehän oli jo ensimmäinen syy, minkä takia niiden piti ehdottomasti olla led-pohjaisia.
Myös huollettavuus ja luotettavuus olivat olennaisia, sillä yläkaaren laskeminen alas olisi edellyttänyt muiden lavarakenteiden purkamista.
STRIKE Array 2:n erityisenä vahvuutena Olava pitää sen kykyä jäljitellä perinteisen blinderin käyttäytymistä. Red Shift Emulation muuttaa valon värilämpötilaa lämpimämmäksi himmennettäessä, ja valaisimen dimmerikäyrä mahdollistaa erittäin pehmeän syttymisen ja sammumisen.
– Tämä kyseinen Chauvetin tuote on ensimmäinen blinderi, mikä toimii kuten perinteinen blinderi. Sen Red Shift Emulation -ominaisuus ja dimmeri ovat aivan omaa luokkaa. Se mallintaa halutessa normaalia blinderia niin, ettei tajua, onko se perinteinen vai ledivehje.
Toinen jo suunnittelun alkuvaiheessa lukittu valinta oli Chauvet Maverick Storm 1 Flex -valaisimet, joita oli 12 käytössä lattiaspotteina.
– Olin heti alkuun määritellyt, että ne pitää olla nämä. Että ne ei ole korvattavissa. Ne on niche-tuote ja olen ainoa, jolla on niitä Suomessa. Tiedän siis, että ne on hiton hyviä. Ja nytkin ne kyllä lunasti paikkansa sieltä – kyllä potki.
Olavan mukaan Storm 1 Flexin etu moniin hybridivalaisimiin nähden on siinä, että se on ensisijaisesti spot, joka toimii myös beamina – eikä päinvastoin, kuten tyypillisesti tuppaa olemaan. Valoteho ei romahda siirryttäessä beamista spot-modeen, ja toimintojen välillä voidaan liikkua suoraan zoomilla ilman valotehon menetystä.
– Meillä oli tuossa myös valtava määrä toisen valmistajan ihan uusia laserbeamejä – siis beam-spotteja. Niitä käytettiin loppujen lopuksi lähinnä vain beaminä, koska spotin puolella tehot putosivat merkittävästi noin valtavaa määrää telkkaria vastaan.
Kokonaisuuden yleisvalaistuksessa käytettiin 40 Chauvet Rogue R2X Wash -valaisinta, joita Olava kuvailee varmatoimisiksi yleistyökaluiksi. Niiden etuina olivat erityisesti koko, paino ja hyötysuhde.
Perinteiset strobot puolestaan korvattiin 12 Chauvet Color STRIKE M -valaisimella.
– Se on sellainen työjuhta, ettei paremmasta ole tietoa. Sen laatu ja monipuolisuus sekä tietenkin normaaliin stroboon verrattuna toimintavarmuus puhuvat puolestaan. Ja siinä on vielä väritkin ja pikselöinti, eli sekin muuttaa tilannetta, että se on efektoiva.
Valoverhoja – ei Moltonia
Yksi Olavan erityisesti arvostamista valaisimista on Chauvet COLORado PXL Curve 12. Näitä oli käytössä 14 kappaletta, ja ne muodostivat näyttämön yläosaan noin 14 metrin mittaisen valaisinlinjan.
PXL Curven yksittäin ohjattavat päät mahdollistavat efektejä, joita tavanomaisilla wash- tai strip-valaisimilla ei voi toteuttaa samalla tavalla.
– Sillä pystytään tekemään verhoa tarvittaessa. Tai liikkuvaa verhoa, millä saa aikaan muotoja. Tai sitten semmosia strippejä, että voidaan ajaa laidasta laitaan erilaisia pyyhkäisyjä. Siihen ei mitään muuta tuotetta kyllä ole, ja se on aivan ylivoimainen siinä.
Alkuperäisessä suunnitelmassa PXL Curvet oli sijoitettu lavan etureunaan, mutta Pekka Martti ehdotti niiden siirtämistä kattoon, koska siellä hän saisi niistä paljon enemmän irti.
– Mä olin piirtänyt ne alunperin viuhkaksi lavan etureunan lattialle, mutta kattoon siirtäminen oli Pekalta nerokas idea.
Kattoon sijoitettuna valaisimista saatiin hyödynnettyä paitsi niiden tuottamat valokuviot myös itse valaisinpintojen hieno visuaalinen ilme. PXL Curvella voitiin luoda hetkellisiä valoseiniä, joiden suojassa esiintyjät pystyivät siirtymään näyttämölle tai poistumaan sieltä.
Olava kertoo, että suurissa tuotannoissa kalustovalinnat joudutaan tekemään jo varhaisessa vaiheessa tarjouskilpailua varten. Kaikille suunnitelmaan merkityille laitteille ei kuitenkaan löydy korvaavaa tuotetta.
– PXL Curve on yksi tuote, jonka kohdalla vastaus on ”ei”. Mikään muu lamppu ei tee sitä mitä se tekee.
Valoa taustaa syvemmältä
Yksi kiinnostavimmista muutoksista alkuperäiseen suunnitelmaan syntyi Portman Lightsin OMNIRAY-valaisimien myötä.
Olava oli alun perin suunnitellut näyttämön takaosaan Chauvet Nexus 4×4 -valaisimista muodostuvat pystypilarit. msonicin Anssi Mattila kuitenkin ehdotti vaihtoehdoksi OMNIRAYta, johon Olava ei ollut aiemmin tutustunut.
Suunnitelma kehittyi edelleen, kun näyttämön takaseinä päätettiin toteuttaa läpinäkyvänä screeninä ja 32 OMNIRAY-valaisinta sijoitettiin sen taakse matriisimuodostelmaan.
– Onneksi päädyttiin transparenttiin takatauluun ja kaverit vielä keksivät laittaa ne valot matriisimuodostelmaan. Silloin saatiin niistä kaikki irti. Ajattelin, että hitto, tämähän on hyvä!
OMNIRAY yhdistää tehokkaan wash-valon ja keskellä sijaitsevan beamin. Olavan mukaan valaisimen suuri valoteho ja korkea CRI-arvo tekivät siitä poikkeuksellisen sopivan juuri tähän toteutukseen.
– Se on ikään kuin ylikokoinen led-par-valaisin, ja sen upeassa muotoilussa on tv-käyttöönkin sopivaa silmäkarkkia. Ei heti tule mieleen vaihtoehtoista valaisinta, mikä olisi noin iso ja mistä saisi vielä kiilan keskeltä.
Nylonkuu ja jumalan valo
Suurten valaisinryhmien joukossa oli myös yksi poikkeuksellinen yksittäinen valaisin: Claypaky Arolla Aqua HP.
Sen tehtävänä oli valaista ainoan vierailevan artistin, Stiina Jeanin, näyttävä sisääntulo. Stiina on laulanut Nylon Beatin taustoja koko yhtyeen historian ajan, ja hänet haluttiin tuoda lavalle aukeavan takascreenin läpi.
Olava suunnitteli tilanteeseen voimakkaan siluettiefektin.
– Stiina aloittaa biisin yksin, ja halusin siksi myös löytää keinon, jolla kohtaus näyttäisi erilaiselta. Päädyin toteuttamaan niin sanotun ”jumalan valon” Claypaky Arolla Aqua HP:lla.
Valaisin oli Olavalle uusi tuttavuus, ja sen valinnan ratkaisi ennen kaikkea valoteho. Lopputulos kuitenkin ylitti odotukset.
– Täytyy sanoa, että vehje oli kyllä enemmänkin kuin hyvä! Alunperin tarkoitus oli ajaa ihan puhdasta valoa, mutta tehoa oli niin valtavasti, että päätimme ottaa gobon käyttöön ja voimaa riitti silti loistavasti.
Olava kiinnitti huomiota myös valaisimen suureen optiikkaan ja IP-suojattuun rakenteeseen. Nykyään jälkimmäisen hyöty on hänelle ennen kaikkea pölysuojauksen tuoma vähäisempi puhdistushuollon tarve.
Tähtisumua ja tuhansia puhelimia
Näyttävän valaistuksen taustalla toimi Luminexin nodeihin ja splittereihin perustuva ohjausinfrastruktuuri. Olavan mukaan Luminexin ratkaisut ovat osoittautuneet erityisen luotettaviksi suurissa tuotannoissa.
– Tekniikan toimittajalla eli Akun tehtaalla oli paljon Luminexia käytössä, ja olen huomannut, että tällöin on aina rauhallisempaa etupäässä. Konfattavuus ja toimintavarmuus ovat omaa luokkaansa.
Langattoman DMX-ohjauksen mahdollisti LumenRadio Stardust, jolla ohjattiin tanssijoiden käyttämiä valoputkia.
Langattoman verkon toimintavarmuus korostui Helsingin jäähallin kaltaisessa ympäristössä, jossa yleisön tuhannet puhelimet ja muu radioliikenne ovat merkittävä häiriön lähde langattomille toteutuksille.
– UMK:ssa oli myös sama tuote käytössä siksi, että se on todettu luotettavaksi tämän kaltaisissa tilanteissa.
Onnellista yhteistyöhurmosta
Kun koko visuaalinen toteutus oli valmis, Olava koki tavoitteen täyttyneen.
– Hyvä mieli tuli – näytti just niin massiiviselta, kuin mitä sen oli tarkoitus olla, ja siinä oli ne elementit, mitä siihen haluttiin. Saatiin onnistumaan se illuusio, että halli ikään kuin katosi ja tilalle tuli teatterilava.
Lopputuloksen onnistumiseen vaikuttivat hänen mukaansa ennen kaikkea tuttu ja äärimmäisen pätevä työryhmä sekä riittävä suunnitteluaika. Konsertteja valmisteltiin yli vuoden ajan, ja mukana oli yli 60 ammattilaista.
Vaikka näyttämön perusrakenne säilyi alkuperäisen suunnitelman mukaisena, yksityiskohtia hiottiin jatkuvasti. Valojen, videoiden, koreografian ja lavalla tapahtuvien vaihtojen yhteensovittaminen jatkui vielä konserttisarjan aikana.
– Kyllä vain – koko ajan me korjattiin. Show oli valmis, mutta sitä viilattiin paremmaksi keikkojen välissä.
Neljä konserttia sujui ilman teknisiä ongelmia, eikä yhtäkään laitetta tarvinnut vaihtaa esitysten aikana.
Olavalle tärkeintä oli kuitenkin se, mitä yleisön ja esityksen välille syntyi.
– Siellä oli sellainen onnellinen hurmos koko ajan. Oikeastaan mitä tahansa tapahtuikin, niin jos kääntyi ympäri, niin huomasi ihmisten olevan kädet pystyssä ja hyvä meininki päällä. Se oli uskomatonta!
– Siinä tulee etuoikeutettu olo siitä mitä tekee. Ja nimenomaan se, että tuo visuaalinen puolihan tukee sitä teosta, mitä ikinä tehdäänkään. Se, kuinka hyvin ne sitten mätsää keskenään ja saa sen symbioosin lavan ja yleisön väliin – niin se on tärkeää, ja siitä se fiilis tulee.
Laitelistaus msonicin edustuksista:
Chauvet Professional:
- 48 kpl STRIKE Array 2
- 40 kpl Rogue R2X Wash
- 14 kpl COLORado PXL Curve 12
- 12 kpl Maverick Storm 1 Flex
- 12 kpl Color STRIKE M
Portman Lights: 32 kpl OMNIRAY
Claypaky: Arolla Aqua HP
MDG:
StageSmarts: C72tv
Luminex: nodet ja splitterit
LumenRadio: Stardust
Lisää kuvia:
