d&b audiotechnik on kehittänyt kaiutinjärjestelmien simulointia vuosia. Kun Q-kaiuttimet ilmestyivät vuonna 2003, ilmestyi myös Excel-makroon perustuva Qcalc. Sen jälkeen ArrayCalc-nimellä tunnettu ohjelma on oppinut tuntemaan lähes kaikki d&b audiotechnikin kaiuttimet Q-sarjasta tähän päivään – lukuunottamatta monitorikaiuttimia.
Kaiutinjärjestelmien simulointi tuli pakolliseksi toimenpiteeksi kaikille kaiutinvalmistajille viimeistään line array -kaiutinjärjestelmien myötä. Kaiuttimien välisten kulmien päättämisessä tarvitaan laskentaa avuksi. Asennuskorkeus ja horisontaali- ja vertikaalikulmat ovat myös merkityksellistä tietoa ennen kaiuttimien mekaanista ripustamista. Ja totta kai tuleva keikkapaikka tarvitsee ensin piirtää.
Ripeistä perusduuneista selviää ArrayCalcin kanssa ilman ihmeellisempää kikkailua. Sen logiikka on selkeä ja alkuun pääsee perusasioiden ymmärtämisellä.
d&b:n jengi on onnistunut erittäin hyvin päättäessään ArrayCalcin ominaisuuksien määrästä. Mitä enemmän ominaisuuksia on, sitä sekavammaksi käytettävyys tahtoo luisua. Lisäominaisuudet tarkoittavat myös enemmän opeteltavaa. Nämä sudenkuopat d&b on välttänyt hyvin.
Valmiita vastauksia tämäkään ohjelma ei tarjoa. Kaiutinjärjestelmän suunnittelijalla tarvitsee olla ymmärrys kaiuttimien käyttäytymisesta, perusidea ja kysymyksiä, joihin hän haluaa vastaukset. Tehtaan laatima esimerkkidesign ei siis ole kaiken suunnittelun lähtökohta.
ArrayCalc laskee suoraa ääntä ilman heijastuksia ja niiden vaikutusta lopputulokseen. Näin toimii tietääkseni kaikki kaiutinvalmistajien tarjoamat tähystysohjelmat.
Seuraavaksi käyn läpi ArrayCalcin käyttämiseen liittyviä asioita.
Venue
Venue-sivulla aletaan rakentamaan pohjaa tulevalle tähystykselle. Tuleva keikka- tai asennuspaikka mallinnetaan kaiutinjärjestelmän laskentaa varten.
Laskettavat pinnat (Plane) saadaan ääntä läpäiseviksi tai läpäisemättömiksi (Transparent päälle/pois). Lisäksi voidaan piirtää objekteja (Obstacle), jotka samalla tavalla läpäisevät tai ovat läpäisemättä ääntä.
Esimerkiksi parven reuna kannattaa usein laittaa suunnitelmaan huolella, ja merkitä tämä elementti ääntä läpäisemättömäksi. Näin parven ääntä blokkaava vaikutus selviää jo suunnitteluvaiheessa. Niin kaiuttimet eivät mene liian korkealle tai parven alle jäävä yleisöalue saa viivekaiuttimensa.
Plane type
Pintoja on mahdollista lähteä tekemään kolmesta eri perusmallista. Quadrangular (nelikulmio), Arc segment (ympyrän osa, kaari) ja Superelliptic (elliptisesti muotoiltava ympyrä). Suurin osa suunnitelmista syntyy neliön muotoisilla pinnoilla. Kaarta tarvitaan tietysti jos tilassa on pyöreitä muotoja. Elliptistä pintaa olen käyttänyt harvoin. Jotkut tekevät sillä nopean version stadionin tyylisestä katsomosta.
Oikeita mittoja
Laseretäisyysmittari on välttämätön työkalu äänikeikkoja tekevälle. Kuvista saa tietysti halutessaan kaivettua mitat etukäteen, mutta ne kannattaa aina tarkistaa vielä paikan päällä. Oikeat mitat ja oikein piirretty tila tulevalle kaiutinsetille on todella tärkeää. Tilan oikeellisuus korostuu vielä lisää ArrayProcessingin yhteydessä.
Useat etäisyysmittarit osaavat tänä päivänä Pythagoran lauseen ja ilmoittavat oikean x- tai y-mitan, vaikka mittaus ei olisi suoritettu vaakatasossa. Jos sinulla ei ole tällaista laitetta käytettävissä, ArrayCalc osaa tehdä etäisyyden ja kulman perusteella pinnat Measurements – Plane -sivulla.
Esimerkiksi Leica D5 kykeni aikanaan ilmoittamaan kulman, ja Leica D8 sekä tuoreemmat taas osaavat jo mitata suoraan x/y-mitan vaikka mittausta ei vaakasuoraan tehtäisikään.
Pinta kerrallaan mittojen mukaan ja Measurements – Plane -tapojen lisäksi löytyy vielä Measurement – Arena -välilehti, jossa mitataan areena keskeltä kolmeen suuntaan: päätyyn, sivulle 90 astetta edellisestä ja näiden välille kaarteeseen. Ja taas tarvitaan etäisyyden lisäksi tieto kulmasta. Tämä tapa edellyttää symmetristä areenaa.
Kuuntelukorkeus (Listener) on tärkeä parametri
Tähystys tehdään aina määritetylle kuuntelukorkeudelle. Oletuksena on seisova yleisö ja 1,7 metrin korkeus. Jos yleisö taas istuu, niin yleisesti käytetään 1,2 metriä kuuntelukorkeutena. Joudut määrittämään kuuntelukorkeuden erikseen kaikille laskettaville pinnoille.
Vaikka vielä emme ole käsitelleet 3D plot -sivua, niin muistetaan, että siellä pinnat piirtyvät juuri tämän kuuntelukorkeuden mukaan. Jos katsomon lattia on 0,0 metrin korkeudella ja kyseessä on istuva katsomo, niin kyseinen pinta leijailee 1,2 metrin korkeudessa 3D-kuvassa.
Seuraavassa ArrayCalc-tekstissä laitetaan jo kaiuttimia mukaan suunnitelmaamme!