msonic Ääntä, valoa ja hyvää meininkiä
Photo credit: LICHTBILDER - Reinhard Goldmann
Courtesy of Clay Paky-Lightpower

Hog 4 taipuu teatterinkin valopöydäksi

Valosuunnittelija Sami Rautaneva on mukana johtamassa siirtymää presetistä uuden sukupolven tracking-valopöytiin.

Sami Rautaneva on Hogin vannoutunut käyttäjä, mutta ei tyrkytä. “Mikä tahansa pöytä on hyvä, jos käyttäjä on päässyt sen itse valitsemaan. Jokainen pöytä on sopiva käyttäjälleen.“

Tampereen Työväen Teatterin valosuunnittelija Sami Rautaneva tunnetaan hyvin Hog-piireissä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Mies ylläpitää Facebookissa Hog4 Suomi -ryhmää, jossa kysytään neuvoja, vaihdetaan vinkkejä ja keskustellaan Hogin valopöytien ominaisuuksista.

“Kaikki ovat tervetulleita. Tyhmiä kysymyksiä ei olekaan, ja ryhmässä saa kertoa niin hyvistä kuin huonoista kokemuksista pöydän käyttämisessä”, Rautaneva rohkaisee.

Rautanevan Facebook-ryhmässä vaikuttaa suuri osa Suomen Hog-käyttäjistä. Ryhmä onkin hänelle tapa luoda kontakteja Hog-ihmisiin, jotka käyttävät pöytää muissa kuin teatteriyhteyksissä.

“Vaikka olen monta vuotta käyttänyt Hogia, opin koko ajan uutta. Teatterissa helposti jämähtää siihen tiettyyn tapaan tehdä.”

Hogin valopöydät eivät ole perinteisesti olleet käytössä teattereissa, mutta toisaalta niitä on hyödynnetty paljon musikaaleissa ja elokuvatuotannoissa.

“Teatteripöytäajattelu on menneisyyttä. Hogin etu on se, että sillä voi tehdä kaikenlaista.”

Erillisistä valotilanteista limittäisyyteen

Rautaneva aloitti valojen tekemisen 90-luvun alkupuolella bändikeikkoja tekemällä. Opiskeltuaan Teatterikorkeakoulun ääni- ja valosuunnittelun linjalla hän päätyi vuonna 2006 nykyiselle työnantajalleen.

Hogien maailmaan Rautaneva oli sukeltanut jo 90-luvulla, jolloin pääsi kokeilemaan Suomen ensimmäisiä Jands Hogeja. Hän tykästyi välittömästi ohjelmiston intuiivisuuteen. Tekniikasta innostunut Rautaneva alkoi lähetellä palautetta ja ideoita Hogin kehittäjille. Niinpä hän pääsi mukaan betatestausryhmään ja on sittemmin pitänyt paljon Hog-koulutuksia.

Tampereen Työväen Teatterilla on käytössä yhteensä kolme Hog-pöytää: Hog 4 on Suurella näyttämöllä, yksi Road Hog taas on ennakkosuunnittelua varten ja toinen ravintolanäyttämö TTT-Klubilla.

Hogien myötä TTT:lläkin on käynnissä siirtymä. Perinteiset preset-valopöydät, joissa kaikki tieto on tallennettu valotilanteeseen ovat siirtymästä syrjään, ja tilalle ovat tulossa trackäävät valopöydät, jossa valotilanteet voivat tapahtua limittäin.

“Preset-pöydällä valotilanteesta toiseen siirtyminen oli aina että humps, nyt mennään tästä seuraavaan tilanteeseen. Pitkään huomasi, että kun ihmiset siirtyi presetistä trackingiin, ne ajatteli, että on odotettava, että valotilanne vaihtuu.”

Sami Rautaneva hehkuttaa Hogin helppokäyttöisyyttä valonheittimien kanssa: “Heittimien käsitteleminen on hirveän yksinkertaista ja kätevää. Kaikki toimivat samalla tavalla valmistajasta riippumatta.”

 

Pixel map on helppo tapa tehdä Hog omakseen

Yksi uusista ominaisuuksista Hog 4:ssa on pixel map, jonka avulla suuria valomääriä on helppo ohjelmoida ja hallita. Pixel mapiä hyödynnetään erityisen paljon TTT:n Cabaret-musikaalissa, joka tulee syksyllä ensi-iltaan Suurella näyttämöllä. Cabaretissa on paljon erilaisia valopisteistä aina led-portaista lavasteiden sunstripeihin.

Juha Haapasalo (vas.) on Sami Rautanevan (oik.) avulla opetellut Hogin käyttöä. Haapasalo on innostunut erityisesti pixel map -ominaisuudesta. “Olen pixel mapannyt suunnilleen kaiken, mitä lavalla on. Se on todella nopea ja kätevä tapa saada näyttävän näköistä muutamassa sekunnissa.”

Cabaretin valosuunnittelijana on pitkän linjan valo- ja äänisuunnittelija Juha Haapasalo, joka on käyttänyt Hogia vasta vuoden päivät.

“Trackäävään valopöytään siirtyminen oli perinteisiin teatteripöytiin tottuneelle haastavaa, mutta siihen tottui nopeasti. Kun tässä välissä tein taas preset-pöydällä töitä, niin välittömästi kaipasin trackäystä”, Haapasalo naurahtaa.

Hogin toimintalogiikan omaksuttuaan Haapasalo on alkanut rakentaa pöytää oman näköisekseen nimenomaan pixel mapin avulla.

“Numeroiden ja koodikielen muistaminen, mitä pöydässä vaaditaan on jokapäiväinen ongelma. Olen luonut Hogissa graafisen käyttöliittymän, ja sen avulla pöytää pystyy hallitsemaan nopeasti.”

Valo- ja äänisuunnittelija Juha Haapasalo on luonut Hogiin graafisen käyttöliittymän helpottaakseen päivittäistä työtään.

Kinds helpottaa toimintojen jaottelua

Sami Rautaneva on puuhannut Hogien kanssa jo parikymmentä vuotta, ja häneltä riittää vinkkejä jeattavaksi pöydän käyttöön. Yksi uusi ominaisuus Hog 4:ssa on kinds-toiminto, jota Rautaneva suosittelee lämpimästi kokeilemaan.

“Se toimii niin, että voit valita, mitä parametrejä rulliin tulee kinds-nappia painamalla. Esimerkiksi mediaservereiden ohjelmoinnissa se on todella kätevä tapa jaotella parametrejä sellaisiin ryhmiin, joiden kanssa selviytyy. Vaikka niin, että yhdessä napissa on videon inpoint ja outpoint, toisessa taas mediakansio ja mediatiedostot. Se nopeuttaa hirveän paljon ohjelmointia.”

Sami Rautanevan vinkki Hogin plot-näkymään: “Aina ei kannata ajatella siitä näkökulmasta, että missä heittimet ovat, vaan voi ajatella, että plotin pallot ovat siinä, missä haluaa valon valaisevan.”

Hogin vanha, mutta edelleen käyttökelpoinen ominaisuus taas on kommenttimakrojen käyttäminen. Ne ovat Rautanevan mukaan kätevä tapa hallinnoida muita cue-listoja tai fadereita, jos on joku pääajolista, jonka mukaan toimitaan.

“Me ollaan käytetty kommenttimakroja paljon ajamisen helpottamiseen ja automatisoimiseen, että tässä kohtaa lähtee savukoneet päälle ja tässä usvakoneet. On mukavaa, että ne on siinä listassa, etteivät unohdu, mutta ovat kuitenkin helposti kontrolloitavissa.”

Hog 4 Hollywood-elokuvissa

Rautanevalle itselleen Hog on ainoa oikea, mutta eri valopöytien kannattajien vastakkainasettelua mies ei halua lietsoa. Sen sijaan hän toivoisi, että valosuunnittelijoille olisi tarjolla enemmän mahdollisuuksia kokeilla erilaisia laitevaihtoehtoja.

“Toivoisin, että ihmiset kokeilisivat ennakkoluulottomasti erilaisia valopöytiä. Sopiva työkalu voikin olla jokin muu kuin mikä on ollut se ensimmäinen ajatus”, Rautaneva toteaa.

Hän peräänkuuluttaa kansainvälisempää näkökulmaa ja toivoo laite-esittelyihin nykyistä enemmän kokeneita käyttäjiä ulkomailta asti.

“Suomessa valopöytäajattelu jää helposti merkkikohtaiseksi junnaamiseksi, eikä nähdä, mitä kaikkea maailmalla tehdään. Harva edes tietää, että lähes kaikki supersankarileffat on tehty Hog 4:lla.”